Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
30123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031123

RSS

 Syntyvyys laskee, ihmisten pahoinvointi lisääntyy?
12.10.2019 07:49 | Turmeltunutsydan

Moikka taas kaikille, pitkästä aikaa! Pidin pitkän tauon täältä kirjoittelusta. Noh olen täällä taas,  hyvinvointisena. Oho, sattumalta tasan vuosi siitä kun viimeksi kirjoitin tänne :D miten sattuikin.

Minä olen esimerkki siitä miksen hanki lisähä lapsia. Olen henkisesti epävakaa äiti... vaikka rakastankin tuota koululaistani hyvin paljon. Olen miettinyt miksi Suomessa syntyvyys laskee. Olen tullut siihen tulokseen että Suomessa ei kannusteta lastenhankintaan. Perheitä ei tueta samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa. Yhteisöllisyys puuttuu. Vanhempien täytyy yksin selvitä arjesta vaikka tilanne on ihan toivoton. Kaikki on kallista, ruoka, asuminen, bensa ja päälle kaikenmaailman vakuutukset ja verot. 

Kun on lukenut uutisia huomaa että lastenhankinta ja mielenterveysongelmat kuljevat käsi kädessä. Ihmiset voivat niin järjettömän pahoin... kuka siihen haluaa lapsia vielä? Minä otin riskin ja hankimme lapsen, sentään yhden. Ja se riski kannatti... vaikka aina ei vaikutakaan siltä. Lastenhoidossa joutuu luopumaan itsestään jotain, ei mennäkään itsekkäästi minäminä-meiningillä, huolehtimaan lapsen turvallisuudesta, sosiaalisesta elämästä, harrastuksista, koulunkäynnin sujuvuudesta, terveydestä, ruuasta jne. Se ei ole mikään pikkujuttu. Palkintona on kuitenkin terve lapsi ja se on tavoiteltava asia. Mutta vaikka se oma kullannuppu onkin se tärkeä pieni ihminen elämässä niin kyllä äiti ja isä tarvitsevat myös sitä omaa aikaa vaikka ihan vain sen että voi katsoa telkkaria parisen tuntia  päivässä hiljaisuudessa kahvikupposen äärellä. Se on iso juttu ja lasten kanssa se on usein mahdotonta (ja se on oikeasti p:stä kun sellaista hetkeä ei koidu) 

Mutta fiksuna ihmisenä tiedän että tuo termiitti haluaa viettää aikaa vanhempiensa kanssa eikä ymmärrä esim. äidin oman ajan päälle mitään, hän vain näkee äidin joka on aina käytettävissä tilanteessa kuin tilanteessa. Minulla on paljon kokemusta tästä, ehkä liiankin paljon. Sysäsin syrjään oman hyvinvointini kun lapsi syntyi, ja useimmat hetket olivat melko ahdistavia, masentaviakin vaikka rakastin (ja rakastan edelleen) lastani. Vauvan syntyessä tajusin kuitenkin kuinka yksinäinen olinkaan, olin silloin yksinäisempi kuin koskaan. Kukaan ei auttanut, vauvassa on kiinni yötä päivää. Parhaimmat hetket olivat kuitenkin vaunuttelu ulkona pikkupakkasissa epäfreesin oloisena joka piristi mieltä ja vauva onneksi nukkuikin hyvät päiväunet vaunuissa.

Tekstistäni voi päätellä ettei lapsensaanti ollut minulle elämäni täyttymys, se oli sitä mutta myös ahdistavaa ja yksinäistä... hyvin ristiriitaista siis ja melkoista vuoristorataa. No mitä epävakaan äidin ja vauvan syntymältä voi odottaakaan? Nyt lapsi on jo koululainen ja elämä on paljon helpompaa kun lapsi on itsenäisempi ja osaa tehdä asioita itsekin, mutta ainahan sitä hänen elämässään on mukana melkein joka tilanteessa. 


( Päivitetty: 12.10.2019 08:27 )

 - Turmeltunutsydan


Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on kuusi plus yhdeksän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2020 turmeltunutsydan - suntuubi.com